En tiedä, mikä on, mutta väsyttää jatkuvasti aivan pirusti. Ikinä en aamuihmisiä ole ollut, mutta varsinkin näinä aamuvuoroviikkoina huomaa selkeästi ettei meinaa silmät pysyä auki, kun kotiin töistä ajaa. Ja jos pitää valvoa yli iltakahdeksan, mä olen helvetin kiukkuinen.

Olinko mä niin tottunu entisen paikan ainaiseen iltavuoroon ysistä viiteen (harvoin kohdalle osui kasista neljään -vuoro), vaiko alkaako tässä vasta melkein kuukausi paikan vaihdon jälkeen tulla kaikki tapahtunut päälle??

Kotonakin on sairastupaa pidelty jo viikkoja. Ehkä pari tervettä päivää ja sitten alkaa uusi. Toissa viikolla oli neiti, sitten Veeti, Leevin kanssa sai tämän viikon ma-ti -välisenä yönä seurata, tartteeko antaa kouristuslääke ja tilata anbulanssi vai ei. Tiistai-iltana mies sitten aloitti vikisemisen ja on nyt sitten sairaana. Lauantaina olisi lapsivapaata ja lastenvaatekutsut tiedossa (illalla kavereitten tuparit), joten sinnittelen ainakin sunnuntaille. Sunnuntaina ihan sama, vaikka iskis sitten täysillä.

Nukkumisen kanssa on ollut muutenkin vähän niin tai näin... nukahtaminen vaikeaa ja vaikka nappia ottaakin, pidemmälle menee ennen kuin nukahtaa (tottunut lääkkeisiin?) ja ei nyt ihan joka aamu, mutta melkein joka aamu herään puolisen tuntia ennen kellonsoittoa. Ylös en jaksaisi nousta, en sitten enää siinäkään vaiheessa, kun se kello sitten soi.

Ensi viikolla olisi taas tapaaminen hoitajan kanssa, joka sekin vaihtuu viideksi viikoksi, kun omahoitaja lähti koulutukseen. Lääkärin tapaan myös tällä kerralla, josko se keksisi jotain tuohon nukkumiseen -tai sitten mut pitää vieroittaa...??