Sinne män, loma. Lyhyt kuin kanan lento -tai ainakin siltä se tuntui. Yllättäen säät ei kamalasti suosinu koko kahtena viikkona ja viime viikon maanantaina kun töihin palasin, eikös se Arska päättäny alkaa paistaa ja kunnolla. Noh, kun kaikki ruoka- ja kahvitauot takapihalla istuskelee, saa sen kesärusketuksen niinkin ;).

Kollega jäi mun palatessa 4 vkon lomalle, joten nyt sitten kesätytön kanssa oleskellaan elokuun alkuun. Onneksi moni muukin viettää kesälomansa heinäkuussa, ei ole kauheita ruuhkia ja ylitöitäkään ei ole kamalasti tarvinnut tehdä (mun loman aikana kollegalla meni joka päivä vähintään puoli tuntia yli), mutta silti siihen malliin hommia, että ei ihan tylsistymään pääse =).

Kotona on taas sairasteltu, on kuumetta ja pienet pojat ehtivät oksentelemaankin -onneksi vain kerran kumpainenkin. Ei me kyllä edes kesää olla saatu viettää ilman sairasteluja. Vielä en jaksa edes miettiä syksyä, mutta ikuinen pessimisti minussa ei hyvään tuuriin usko.

Ja jotta elämä ei menis liian yksinkertaiseksi, minä olen potenu koirakuumetta jo pidemmän aikaa (oikeastaan voidaan puhua jo vuosista) ja viime kuukausina se on pahentunut entisestään. Jopa niin paljon, että on meidän tilanteeseen sopiva rotu katsottuna, nyt pitäisi vain saada lapsille allergiatestit teetettyä ja toki Leevin lääkärin kanssa juteltua, missä vaiheessa pojan astma on. Sen suhteen meinaan on ollut hieman helpompaa, spiraa ei olla tarvittu hetkeen. Jos jompaan kumpaan tulee iso miinusmerkki, jää mun haaveet toteuttamatta ja saan rauhan tälle kuumeelle. JOS koiran hankkiminen on mahdollista, se ei tule tapahtumaan ihan hetkessä, mutta tieto siitä että sellainen meille jossain vaiheessa saisi tulla, helpottaa jo meikäläistä =D.

Monet mun tutut potee vauvakuumetta (ensimmäistä / toista / kolmatta tai ties kuinka monetta), mutta minen meille ihmisvauvaa enää halua -paitsi lainaan. Mä haluan hauvavauvan =).