Laryngiittiyskää, spiraa, sairaalaan lähtöä. Normimeininkiä Leevin kanssa, mutta tänä aamuna klo 05.15 tämä tapahtui Veetin kanssa. Miehen pukiessa vaatteita minä pidin poikaa sylissä ja kuuntelin, pitääkö tilata lanssi vai uskallanko antaa miehen ajaa autolla Hyvinkäälle -matkaan menee kuitenkin puolisen tuntia. Autolla kuitenkin sitten lähtivät ja palasin nukkumaan. Parin tunnin päästä tulivat sitten kotiin. Oli saanut rasea ja kortisonia spiralla, terkkarille hakemaan sitten päivällä uutta, jos siltä näyttää.

Lääkäri kuuli tutkiessa sivuäänen, joka lapsilla saattaa esiintyä sairastettaessa, mutta se kuulema pitäisi kontrolloida sitten, kun tilanne ohi. Muistu mieleen, miten neuvolassa eräs jo onneksi eläkkeelle (ainakin tietääkseni) siirtynyt lääkäri kuuli myös sivuäänen muistaakseni pojan ollessa vuoden ikäinen ja sanoi laittavansa lähetteen Hyvinkäälle. Silloin oli lähellä meikäläisen totaaliromahdus, Leevin leikkauksesta ei ollu kulunut montaa kuukautta. Myöhemmin sain tietää, että kyseinen lekuri kuulee sivuääniä melkein jokaisella lapsella ja Hyvinkäältä ei kutsua ole tähän päivään mennessä kuulunut. Nyt tämä tieto sai epäilemään, josko siellä olisi oikeasti jotain kuulunut. Tosin, miksei kukaan lääkäri ole tässä välissä maininnut mitään, on Veeti kuitenkin lääkäreitä nähnyt...? No, sen näkee sitten.

Eilen olin esikoisen kanssa lapsimessuillakin. Poika ilmeisesti kuvitteli messut erilaiseksi (ollut viimeksi alle neljävuotiaana joten tuskin muisti mitään edellisistä käynneistä), koska pettymys oli suuri, kun ei päässyt mihinkään leikkijuttuihin (tajuttomat jonot!) ja kaikki kiva olikin maksullista tavaraa. Juuri ennen poislähtöä tuli sitten pari Star Wars -asuissa ollutta tyttöä ojentamaan pojalle arpakupongin ja pitihän sitä mennä Modelexpon puolelle katsomaan, löytyykö muita hahmoja. Ja löytyhän sieltä:

Mälsät lapsimessut muuttuikin ihan kivaksi käynniksi hetkessä =D.